Vaikka kotisivuni blogiosasto on viettänyt hiljaiseloa viimeiset vuodet, en ole suinkaan kirjoittelua lopettanut. Ajattelin tässä välissä todeta, että olen väittelemässä teologian tohtoriksi Åbo Akademissa Vanhan testamentin eksegetiikan eli selitysopin alalta. Väitöskirjani nimi on Jacob, the Torah, and the Abrahamic Promise: Studies on the Use and Interpretation of the Jacob Story in the Book of Jubilees. Elektronisen version voi vapaasti ladata Doria-tietokannasta täältä. Tutkimus on osa Polin-instituutin vuosina 2018–2020 rahoittamaa projektia “Between Universalism and Particularism: The Reception of Abraham and Jacob Stories in Jewish and Christian Writings.”
Mistä väitöskirjassa sitten on oikein kyse? Kyse on vähän yli neljän vuoden ankarasta tutkimisesta, jossa ei suinkaan ole vältytty sekä ylä- että alamäiltä. Onnekkaana (tai ehkä johdatettuna) olen saanut koko väitöskirjan väännön ajan olla eri apurahojen rahoittamana, kiitokset Polin-instituutille ja Emil Aaltosen säätiölle! Olen siis saanut keskittyä pitkälti vain väitöskirjaani. Tuloksista kirjoitin pressitiedotteeseen seuraavasti:
Tutkimuksessa kartoitetaan kuinka Vanhaa testamenttia, erityisesti 1. Mooseksen kirjaa, tulkittiin varhaisjuutalaisuudessa ennen Jeesuksen aikaa. Tutkimus keskittyy Riemuvuosien kirjaan (n. 170–150 eKr.), jota voidaan hyvin perustein pitää yhtenä tärkeimpänä varhaisjuutalaisena tekstinä, vaikka se onkin heikosti tunnettu Suomessa. Kirjaa pidetään usein paraatiesimerkkinä “Rewritten Biblesta,” antiikin ajan prosessista, jossa raamatullisia tekstejä kirjoitetaan uudelleen ja sekaan lisätään omia tulkintoja. 1. Mooseksen kirjan Jaakob-kertomuksen tulkinta ja käyttö on tutkimuksen keskiössä.
Jaakob on tulkittu täydellisenä israelilaisena, joka täyttää Toroan säädökset pienintä piirtoa myöten. Patriarkka Jaakob on yhdistetty erityisesti 5. Mooseksen kirjan käskyihin, joita hän tarkasti noudattaa. Nehän on annettu Israelille ja Israel on myös Jaakobin toinen nimi.
Täyttäessään Tooran säädökset Jaakob on myös aito Abrahamille annettujen lupausten (1. Moos. 12:1–3 ja par.) perillinen. Nämä lupaukset ovat saaneet myös uusia tulkintoja. Mahdolliset universalistiset piirteet on partikularisoitu. Esimerkiksi ajatus, että Abrahamin saama siunaus tulisi kaikkien kansojen osaksi (esim. Uudessa testamentissa) on tulkittu niin, että vain ja ainoastaan Israel tulee siunatuksi. Kirjoittaja odotti aikaa, jolloin Israel seuraisi Tooraa ja sen seurauksena hallitsisi koko maailmaa. Sen sijaan, että moni kansa saisi syntynsä Jaakobista, tulevat he olemaan Jaakobin ja hänen poikiensa hallittavina. Lupaukset ovat ehdollisia. Kaikki riippuu siitä, seurataanko Tooraa samalla tavoin kuin Jaakob.
Abrahamin saaman lupauksen tulkinta teoksessa on vahvassa ristiriidassa esim. Paavalin tulkinnan kanssa (Room. 4 ja Gal 3). Tutkimus laajentaa ymmärrystämme varhaisjuutalaisuudesta. Raamatun kertomusten tulkintahistorian tutkiminen hyödyttää myös varhaiskristillisyyden tutkimusta sekä uskontojen välistä dialogia, jossa Raamatun kertomuksilla on yhä iso merkitys.
Mikäli tutkimus kiinnostaa, niin tervetuloa väitöstilaisuuteen ti 30.5.2023 klo 14 Auditorium Armfelt, Arken, Tehtaankatu 2, 20500 Turku. Vastaväittäjänä on Uuden testamentin ja varhaisjuutalaisuuden professori Loren T. Stuckenbruck Münchenistä, Saksasta, joka on erityisesti Henok-kirjallisuuden eksperttejä maailmassa. Väitöksen alussa pidän lectio praecursorian ruotsiksi aiheesta miksi Raamatun ulkopuolisia kirjoja kannattaa lukea ja tutkia, jonka jälkeen itse väitös tapahtuu englanniksi.
Sivutuotteena väitöskirjastani on ilmestymässä lähivuosina Riemuvuosien kirjan suomennos kattavalla johdannolla sekä selittävillä kommenteilla varustettuna. Teos on tärkeää saada oikeasti suomen kielelle alkukielelestä (ge’ez eli muinaisetiopia) käännettynä. Loppuun saattaa vielä liitteeksi tulla käännökset kaikista Qumranista löytyneistä hepreankielisistä käsikirjoituksista.
Lisäksi olen kirjoittanut tai kirjoittamassa yhteensä neljää artikkelia, jotka eivät kuulu väitöskirjaani. Kaksi jo ilmestynyttä artikkelia ovat:
“Expectations of a Royal Messiah in the Book of Jubilees? The Case of Judah” teoksessa Herald of Good Tidings: Essays on the Bible, Prophecy and the Hope of Israel in Honour of Antti Laato. Toim. Pekka Lindqvist & Lotta Valve. Hebrew Bible Monographs 97. Sheffield: Sheffield Phoenix Press, 2021. 133–159.
“The Deep Sleep of Adam and Abram in the Book of Jubilees” teoksessa Understanding Abnormalities in Biblical Figures. Toim. Guido Baltes, Lukas Bormann ja Martin Meiser. Studies in the Reception History of the Bible 11. Turku: Network for the Study of the Reception History of the Bible, 2022. 59–79.
Lisäksi työn alla on vielä artikkeli matriarkoista (erityisesti Saara ja Rebekka) ja niiden tärkeästä ja korostuneesta roolista Riemuvuosien kirjassa sekä yksi artikkeli Abrahamin siunauksesta, jossa summaan väitöskirjani pääajatuksia muutamalla uudella twistillä.
Tutkimus ei siis suinkaan lopu väitöstyön jälkeen. Jatkankin heti väittelyn jälkeen tohtoritutkijana projektissa “Isaiah between Judaeo-Christian Borderlines,” jossa kartoitamme suomalais-ruotsalaisen tutkijatiimin avulla yhteistyössä suomalaisten ja kansainvälisten kollegoiden kanssa Jesajan kirjan varhaista tulkintahistoriaa ja käyttöä. Oma tonttini tässä projektissa on varhaisen syyrialaisen reseptiohistorian parissa, erityisesti 300-luvun alkupuolella kirjoittaneen Afrahat Persialaisen Viisaan teoksessa “Osoitukset” (käännetty nimellä Uskon monet värit). Tästä projektista voi lukea lisää täällä.
Olen päivittänyt myös joitakin puhuja/opetuspyyntöjä kalenteriin. Siunattua loppukevättä ja alkukesää!
Aamunvaloa, luottamusta, janoa 