Teologia

Teologia on paitsi aihealue, jonka parissa todennäköisesti tulevaisuudessa työskentelen ja nykyisin opiskelen, myös harrastus. Saatan olla jopa hieman hullu; harrastaa nyt vapaa-aikana sitä, mitä opiskeleekin ja tulevaisuudessa tekee työkseen.

Olen jo pienestä pitäen lukenut paljon kirjoja. Ala-asteella ja yläasteella kirjojen lukeminen rajoittui pitkälti fantasiakirjallisuuteen. Oman rippikouluni jälkeen vanha lukemisinto suuntautui uudelleen: kaunokirjallisuus jäi vähemmälle, hengellinen ja teologinen kirjallisuus sai ylivallan ajankäytöstäni. Ahmin ensin edesmenneen evankelista ja rovasti Kalevi Lehtisen kirjoja, myöhemmin kahlasin rovasti Risto Santalan koko laajan tuotannon läpi. Onnellisuusprofessoriksikin tituuleeratun Markku Ojasen kirjat ovat myös tulleet tutuiksi.

Vanha kansa on usein puhunut astian mausta. Etenkin saviastiaan jää yleensä hieman maistumaan siinä säilytetyn aineen maku. Teologina ja ihmisenä ylipäätään on oltava tietoinen tästä. Me tulemme jostakin, me olemme jossakin ja me menemme johonkin. Oma elämämme ja kertomuksemme, se miten me hahmotamme elämämme, jättää jälkensä meihin sekä ihmisinä että teologeina.

Oman “teologisen saviastiani” maku on luterilainen. Lapsuudessani ja nuoruudessani olen saanut kokea raamatullista karismaattisuutta. Lempäälän nuoressa seurakunnassa olen imenyt makua astiaani erityisesti nuorisopastori Henri Karvisen opetuksista. Varmasti myös jo edellämainittujen Kalevi Lehtisen ja Risto Santalan kirjat ovat vaikuttaneet omalla maullaan. Erityisesti Santalalta olen saanut innon heprean kielen ja kristinuskon juutalaisten juurien tiedostamiseen ja huomioonottamiseen. Myös Åbo Akademin Vanhan testamentin eksegetiikan ja judaistiikan professori Antti Laato on teologi, jonka opetuksista ja kirjoista olen nauttinut. Edesmenneen ruotsalaisen emerituspiispa Bo Giertzin tuotanto on ollut avaamassa luterilaisuuden evankelista (sanan alkuperäisessä merkityksessä) ja katolista puolta. Englannin anglikaanisen kirkon entisen piispan, St. Andrewsin yliopiston Uuden testamentin eksegetiikan professori Nicholas Thomas (N.T.) Wrightin kirjoja olen myös paljon lukenut.

Suomen teologinen instituutti on antanut itselleni valtavan paljon akateemisia ja raamatullisteologisia rakennuspalikoita. Timo Eskolan valtava tuotanto ja lukuisat luennot sekä mielenkiintoiset keskustelut hänen kanssaan ovat siivittäneet eteenpäin ja innostaneet meikäläistä valtavasti.

Tästä kaikesta huolimatta – tai takia – pyrin omassa elämässäni erityisesti siihen, että elän Kristuksen kirkossa todeksi uskoani. Rippikoulussa opetetaan usein uskon hoitamisen neljä tuolinjalkaa: Raamattu, rukous, ehtoollinen, seurakuntayhteys. Näiden varassa pyrin myös omaa uskoani hoitamaan ja elämään todeksi arjessa. Teologinen kirjallisuus ja into on lopulta toissijaista Jeesus-uskoon verrattuna, tai minun kohdallani pikemminkin teologinen innostus on nimenomaan seurausta uskostani ristillä kuolleeseen ja ruumiillisesti ylösnousseeseen Jeesukseen syntieni sovittajana ja lunastajana, ihmiskunnan uudistajana ja pelastajana, Vapahtajana. Kolossalaiskirjeen 2. luvun jakeet 6–­15 ovat nousseet ehkä itselleni lempikohdaksi Raamatusta. Se selittää myös osaltaan teologisen innostukseni:

Kun kerran olette ottaneet omaksenne Herran Kristuksen Jeesuksen, eläkää hänen yhteydessään. Juurtukaa häneen, rakentakaa elämänne hänen varaansa ja vahvistukaa uskossa sen mukaan kuin teille on opetettu. Kaikukoon kiitoksenne runsaana. Pitäkää varanne, ettei kukaan houkuttele teitä harhaan tyhjillä ja pettävillä viisauden opeilla, jotka nojautuvat ihmisten perinnäisiin käsityksiin ja maailman alkuvoimiin eivätkä Kristukseen. Hänessä on jumaluus ruumiillistunut koko täyteydessään, ja hänen yhteydessään myös te olette tulleet tästä täyteydestä osallisiksi. Hän on kaikkien valtojen ja voimien pää. Häneen teidät on yhdistänyt ympärileikkaus, jota ei ole ihmiskäsin tehty, Kristuksen ympärileikkaus, jossa syntinen luonto riisutaan pois.

Kasteessa teidät yhdessä hänen kanssaan haudattiin ja herätettiin eloon, kun uskoitte Jumalaan, joka voimallaan herätti Kristuksen kuolleista. Te olitte kuolleita rikkomustenne ja ympärileikkaamattomuutenne vuoksi, mutta Jumala teki teidät eläviksi yhdessä Kristuksen kanssa. Hän antoi meille kaikki rikkomuksemme anteeksi, hän kumosi meitä rasittavan velkakirjan kaikkine määräyksineen ja teki sen mitättömäksi naulitsemalla sen ristiin. Hän riisui aseista vallat ja voimat ja saattoi ne kaikki häpeään, kun hän teki Kristuksesta niiden voittajan.

Päivitetty 16.1.2017

Mainokset