Olen tutustunut viimeisen vuoden aikana jonkin verran anglikaaniemerituspiispa N.T. Wrightin teologiseen tuotantoon. Olen kahlannut läpi kirjat Following Jesus, Simply Jesus, Hebrews for Everyone, Scripture and the Authority of God: How to Read the Bible Today ja Justification: God’s Plan and Paul’s Vision. Tällä hetkellä tiivis paneutuminen hänen kirjoihinsa on mahdollista, koska vietän “sapattivuotta” yliopistosta. Suurin osa ajastani kuluu Puolustusvoimissa palvelemiseen, mutta sen ohella minulle on siunaantunut mahdollisuus käyttää vapaa-aikaani paitsi ruotsin kielen opiskelemiseen, myös lukemiseen. Ajattelinkin sitten käydä käsiksi suureen kokonaisuuteen: N.T. Wrightin kirjasarjaan Christian Origins and the Question of God.
Koska Wright lienee luterilaiselle Suomelle yhä hieman tuntematon teologi (suomeksi on hänen laajasta tuotannostaan taidettu kääntää vain yksi kirja: Kuka olet Jeesus? ‒ Jeesuksen elämä ja opetus (SLEY-kirjat, 1998)), ajattelin kirjoittaa hänestä ensiksi “johdantokirjoituksen” ja sen jälkeen jotakin jokaisesta hänen COQG-sarjansa kirjasta. Useita kirjoituksia tästä aiheesta on siis luvassa.
N.T. Wright
Nicholas Thomas ”Tom” Wright on tällä hetkellä yksi maailman johtavista Uuden testamentin eksegetiikan tutkijoista. Hän toimi Durhamin piispana vuosina 2003‒2010 ja nykyään hän työskentelee tutkijaprofessorina St. Andrewsin yliopistossa Skotlannissa.
Wright syntyi vuonna 1948 Englannissa. Hän on sanonut, että ei muista yhtäkään hetkeä elämästään, jolloin hän ei olisi ollut jollakin tavalla tietoinen Jumalan läsnäolosta ja rakkaudesta.
Hän opiskeli Oxfordissa klassista kirjallisuutta, filosofiaa ja historiaa sekä teologiaa, joista hän suoritti BA-tutkinnot vuosina 1971 ja 1973. Maisterin tutkinnon hän suoritti vuonna 1975 ja teologian tohtoriksi hän väitteli vuonna 1981.
Hän toimi erilaisissa akateemisissa tehtävissä Oxfordissa, Cambridgessa ja Montrealissa vuosina 1975‒1993. Tämän jälkeen hän siirtyi kirkon puolelle töihin. Vuodesta 2003 aina vuoteen 2010 hän oli Durhamin piispa. Hankalan päätösprosessin jälkeen hän jätti piispan tehtävänsä ryhtyäkseen jälleen täyspäiväiseksi akateemikoksi. Hän on sanonut, että rakasti työtänsä piispana, mutta koki kuitenkin kutsumuksensa kirjoittajana ja opettajana niin vahvaksi, ettei sen yhdistäminen piispuuteen enää oikein toiminut.
Mitä tulee Jeesus-tutkimukseen, Wright seuraa jotakuinkin Albert Schweitzerin linjaa. Schweitzerin mukaan Jeesus tulee asettaa juutalaiseen sen ajan apokalyptiikan valoon. Toisin sanottuna historian Jeesus avautuu eskatologian näkökulmasta. Schweitzerin Jeesus odotti pikaista maailmanloppua. Wright liittyy Schweitzerin vaatimukseen liittää Jeesus juutalaiseen apokalyptiikkaan, mutta on eri mieltä apokalyptiikan määritelmästä. Sen sijaan, että juutalainen apokalyptiikka olisi odottanut pikaista maailmanloppua, kyseessä oli enemmänkin suurien historiallisten käänteentekevien tapahtumien odottaminen, jota varten oli tarpeen käyttää metaforista kieltä. Wright näkee Jeesuksen Jumalan valtakunnan julistuksen tässä valossa. Tässä hän lähenee E.P. Sandersia. William Wreden linjaa, jota Suomessa edustaa muun muassa Heikki Räisänen, hän syyttää liiallisesta skeptisismistä. Wrede, ja Räisänen, ajattelevat pähkinänkuoressa, että evankeliumeista on oikeastaan mahdotonta saada mitään oikeaa tietoa historiallisesta Jeesuksesta, koska ne heijastavat enemmänkin alkukirkon tilannetta ja ajattelutapaa kuin historian Jeesusta.
Wright puolustaa kirjaimellista Jeesuksen ruumiillista ylösnousemusta ja Jeesuksen toista tulemusta. Lisäksi hän puolustaa perinteistä avioliittokäsitystä ja naispappeutta. Wright on julkisuudessa vastustanut aborttia ja eutanasiaa.
Wright on kirjoittanut valtavasti. Hänen tunnetuimpiin töihinsä kuuluvat Climax and the Covenant: Christ and the Law in Pauline Theology (1991), Paul: Fresh Perspective (2005), Simply Christian: Why Christianity Makes Sense (2006), Surprised by Hope: Rethinking Heaven, the Resurrection, and the Mission of the Church (2008), Justification: God’s Plan and Paul’s Vision (2009), ja Virtue Reborn (Amerikassa After You Believe: Why Christian Character Matters) (2010).
Vuodet 2004‒2011 hän kirjoitti populaaria Uuden testamentin kommentaarisarjaa For Everyone, jonka aikana hän myös käänsi koko Uuden testamentin. Tämä käännös ilmestyi vuonna 2011 Britanniassa nimellä The New Testament for Everyone ja Yhdysvalloissa nimellä The Kingdom Version.
Christian Origins and the Question of God
Kaikkein kuuluisin, ainakin akateemisessa maailmassa, Wright lienee sarjastaan Christian Origins and the Question of God. Kuusiosaisesta kirjasarjasta on tähän mennessä ilmestynyt kolme osaa. Liekö projektin loppuun saattaminen yksi syy akateemiseen maailmaan palaamiseen. Sarjaan kuuluvat:
– The New Testament and the People of God (1992); projektin esittely, metodin esittely, toisen temppelin ajan juutalaisuuden ja kristinuskon alun rekonstruktio.
– Jesus and the Victory of God (1996); käsittelee kokonaisvaltaisesti Jeesusta.
– The Resurrection of the Son of God (2003); ~800-sivuinen kirja Jeesuksen ylösnousemuksesta.
– Paul and the Faithfulness of God (ilmestynee 2013); kokonaisvaltainen esitys Paavalista.
– The Gospels and the Story of God (mahdollisesti 2014/2015); evankeliumeista.
– The Early Christians and the Purpose of God (joskus tulevaisuudessa); praktinen, hermeneuttinen ja teologinen seuraus kaikesta edeltävästä.
Melkoinen projekti siis! Wrightin tarkoituksena on tuottaa laaja-alainen, kokonaisvaltainen teos, melkeinpä Uuden testamentin teologia. Eivätpä suotta Wrightia arvosta myös esimerkiksi skeptisen Jeesus-seminaarin teologit Marcus Borg ja John Dominic Crossan, vaikka he ovatkin suorastaan päinvastaista mieltä Wrightin kanssa vaikkapa Jeesus-tutkimuksessa. Borg ja Wright kirjoittivatkin Jeesuksesta yhteisteoksen The Meaning of Jesus: Two Visions (2005), joka esittelee heidän kaksi päinvastaista näkemystään Jeesuksesta.
Tarkoitukseni olisi siis kahlata läpi COQG-projektin tähän mennessä ilmestyneet kirjat sapattivuoden aikana. Tällä hetkellä olen niistä ensimmäisen lukenut, toista hieman aloittanut. Jos mahdollista, pyrin lukemaan kolme jo ilmestynyttä teosta ennen Paavali-kirjan ilmestymistä. Tällöin pääsisin tuoreeltaan kyseisen kirjan kimppuun.
Ainakin jo The New Testament and the People of God (NTPG) -kirjan perusteella voin vilpittömin mielin suositella Wrightin projektiin tutustumista jokaiselle teologiasta kiinnostuneelle. Melkoisia tiiliskiviä nämä teokset ovat, ja vieras kieli saattaa myös osaltaan olla karkoittamassa suomalaisia lukijoita. Sitä ei kuitenkaan kannata pelätä. Wright voi avata monelle luterilaiseen teologiaan tottuneelle aivan uusia näkökulmia Uuden testamentin teologiaan.
Aamunvaloa, luottamusta, janoa 
Päivitysilmoitus: Utbildar teologiska fakulteterna präster? | Gryningsljuset
Päivitysilmoitus: Vuoden 2014 kymmenen parasta kirjaa (osa 2/2) | Aamunvaloa, luottamusta, janoa
Hei, oli mielenkiintoista lukea ajatuksiasi. Wrightin kirjat ovat inspiroineet minuakin. Ensimmäisen, ”What did apostle Paul really say” sain luettavaksi 1999, kun makoilin sairaalassa Nairobissa. Vaimoni osti sen Yaya-centerin kristillisestä kirjakaupasta ja aloitin lukea sitä saman tien. Tajusin sen kyllä mielenkiintoiseksi kirjaksi, mutta vasta toisella lukukerralla se alkoi kunnolla avautua. Seuraavan kirjan, ”Luke for everyone”, ostin 2004. Siinä vaiheessa oli töissä Helsingissä ja luin kirjaa silloin, kun oli aikaa, ja sitä ei ollut ihan hirveästi. Kun olen vuosimallia 1949, aloin miettiä mitä tehdä isona ja päädyin opiskelemaan teologiaa Åbo Akademiin. Kesäkuusta 2009 olen ollut pappina Kemiönsaaren seurakunnassa, josta Hiittisten kappalaisena vuodesta 2010 (ensin tietenkin vt:nä). Wrightin kirjat ovat varsin ajatuksia herättäviä ja inspiroineet monia saarnoja ja varmaan paljon muutakin. Vähitellen olen ostanut koko ”for everone” sarjan ja tällä hetkellä menossa on ”Scripture and the authority of God”.
Tällä kertaa ei enempää, on tulossa konfirmaatioita ja rippikoululeiri ja juuri nyt lauantaiaamuna pitäisi pikkusen kunnostaa venettä. Palaillaan!
Hei ja kiitosta kommentista oikein paljon!
Itellä N.T. Wright -innostus on lähtenyt oikeastaan Jasu Markkasen sivuilta http://www.raapustus.net ja hänen kirjastaan Jalo soturi, jonka olen moneen kertaan lukenut. Kirjan suurin akateeminen auktoriteetti on juurikin Wright.
Joitain korostuksia ehkä vierastan Wrightilla. Esimerkiksi nyt kun luen Matteuksen evankeliumin kommentaaria, hänen tekstinsä on jossain määrin ”lakihenkistä” ainakin tällaisen luterilaisen korville. Toisaalta ihan hyvää kurmutusta. Teologisesti syvällinen, silti tämän päivän kielellä kirjoitettu ja luutuneita ajatuksia haastava.
Scripture and the Authority of Godista (ja the New Testament and the People of Godista) olen tajunnut hyvän tulkinnallisen avaimen Raamatun ymmärtämiseen ja sen selittämiseen pelastushistorian kautta. Yksinkertaistettuna kuusi vaihetta: 1. Luominen, 2. Lankeemus, 3. Israel, 4. Jeesus, 5. Lopun ajat eli kirkon aikakausi ja 6. Uusi taivas ja uusi maa. Toinen asia, minkä Wright on aukaissut kyllä on ollut taivaan merkitys ja juuri se, että millainen se kuolemanjälkeinen elämä tai sen jälkeinen elämä on. Tämä aikanaan häiritsi Jalossa soturissa ja sen takia menin lähteille, ja mitä pidempään olen asiaa funtsinut sitä enemmän tajuan, kuinka vääristynyt itelläkin oli ajatus siitä, että määränpää on vain taivas ja tämä väliaika pitää sinnitellä. Merkitys elämälle on avautunut samalla paljon rikkaammin!
Ostin ite tosiaan koko kommentaarisarjan ”For everyone” tuossa syksyllä. Paljoa en ole ehtinyt tutustumaan, mutta Matteusta nyt luen samalla kun käännän sitä Åbo Akademiin Sven-Olav Backille ja toisena kommentaarina luen edesmenneen Jukka Thurénin loistavaa kommentaaria. Tasapainottavat hyvin toisiaan!
Päivitysilmoitus: Kiitos Suomen teologinen instituutti | Aamunvaloa, luottamusta, janoa